Toiminnallisen neurotieteen sensomotorinen valmennus keskittyy hermoston toiminnan optimoimiseen, erityisesti turhien liikemallien ja primitiivirefleksien sammuttamiseen. Arviolta 70% ihmisistä kantaa aktiivisia primitiivirefleksejä, jotka voivat vaikuttaa liikkeeseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Valmennus perustuu vahvaan toiminnallisen neurotieteen tietopohjaan, tarjoten yksilöille harjoitteita ja hoitotoimia hermoston optimoimiseksi. Tavoitteena on tukea hermoverkoston kehittymistä alueilla, joissa se saattaa olla pysähtynyt. Sensomotorinen valmennus tarjoaa mahdollisuuden parantaa liikettä ja hyvinvointia sammuttamalla tarpeettomia liikemalleja ja primitiivirefleksejä.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa auttaa yksilöitä saavuttamaan optimaalisen hermoston tilan, mikä heijastuu myönteisesti arkeen.

Sensomotoriset refleksit ovat aivorungosta ohjautuvia liikkeitä, jotka edistävät kehitystämme sikiöaikana sekä ensimmäisten elinvuosiemme aikana. Näitä refleksejä kutsutaan primitiivi- ja spastisiksi reflekseiksi ja ne auttavat kaikessa, mitä vauva tekee ensimmäisestä henkäyksestä kohti kävelemään oppimista.

Kun hermolihasjärjestelmä kehittyy, primitiivirefleksit vaimenevat riittävän käytön seurauksena seuraavan kehitysvaiheen ja refleksin tieltä. Usein seuraava kehitysvaihe ja refleksi aktivoituu vaikka edellinen on sammumatta kokonaan. Tästä syystä refleksejä voi jäädä aktiiviseksi.

Vaikka refleksi-integraatio olisi mennyt täysin tarkoituksen mukaisesti vauva-iässä, ne voivat aktivoitua uudelleen myöhemmällä iällä. Syyt voivat olla tosi moninaisia, mutta esim. liian kova henkinen tai fyysisen kuorma hermostolle, sairastuminen, pään isku, onnettomuus, pitkäaikainen stressi. Tällöin niille voidaan käyttää nimitystä hermoston turhat liikemallit.

Aktiivisena olevat hermoston turhat liikemallit aiheuttavat monenlaisia erilaisia haasteita kehoon sekä mieleen. Ne aiheuttavat sensomotorisen epätasapainotilan hermostoon.

Ne kuluttavat voimavaroja luoden tarpeita tyytyä luontaisten vahvuuksien osalta vain tiettyjen ominaisuuksien käyttöön. Tästä syystä oppimis- sekä päättelykyky voi heikentyä ja vuorovaikutus- ja johtamistaitojen käyttö on yksipuolisempaa.

Usein myös työn/tehtävien henkisen ja fyysisen kuormittavuuden säätely on huomattavasi haasteellisempaa.

Primitiivirefleksit eivät kuitenkaan estä vaan pikemminkin hidastavat kaikkia hermoston prosesseja. Ne vaikuttavat hermostoon samalla tavalla kuin loukkaantumiset. Sensomotorinen epätasapaino tila aktivoi sympaattisen hermoston eli ”taistele ja pakene” tilan ja vähentää parasympaattisen eli ”lepää ja sulata ” tilan työskentelyä.

Pitkällä aikavälillä hermoston turhat liikemallit saattavat aiheuttaa myös tuki- ja liikuntaelinten kiputiloja johtuen turhien liikemallien rajoitteista liikkuvuuteen ja voimantuottoon.

Sensomotorisessa valmennuksessa emme lähde hoitamaan yksittäistä oiretta, vaan kokonaisvaltaisesti kartoitetaan hermoston tilaa ja väsyttämään primitiivrefleksit, joilla on suuri merkitys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.